Pohjoismaita leimaa vahva, riipumaton media, joka asettaa korkeat vaatimukset viestintäosastojen tuottamalle sisällölle. Retrieverin toimitusjohtaja Robert Söderling jakaa näkemyksiään Pohjoismaiden mediamaisemasta.
Kaikissa Pohjoismaissa vallitsee samankaltainen, vahvan ja riippumattoman median sekä kriittisen journalismin perinne. Median käyttö on korkealla tasolla, mikä on johtanut pohjoismaalaisten hyvään yleissivistykseen.
”Toinen yhteinen nimittäjä on se, että sanomalehdet nauttivat meillä Pohjoismaissa erittäin suurta suosiota. Asukaskohtaista levikkiä tarkasteltaessa listan kärjessä on Japani, seuraavana Norja, kolmantena Suomi ja neljännellä sijalla Ruotsi. Muilta osin eroja on pikemminkin mediatalojen kuin maiden välillä”, toteaa Robert Söderling, joka on työskennellyt pohjoismaisten mediatalojen kanssa vuodesta 2005.
”Ilmaisjakelulehtien suhteen on nähtävissä muutamia eroja. Ruotsissa ja Tanskassa muutama niistä menestyi erinomaisesti – ainakin lukijoiden määrää tarkasteltaessa – ja koki huippunsa vuosien 2006–2007 paikkeilla. Tiukan kilpailun ajanjaksoa ja vaihetta, jota voisi kuvailla ”ilmaisjakelulehtien sodaksi”, seurasi lakkauttamisten ja yhteensulautumisten aikakausi. Suomessa ilmaisjakelulehdistä ei innostuttu aivan samassa määrin. Sekä Metrolla että Sanomalla oli kylläkin omansa, mutta ne yhdistyivät jonkin ajan kuluttua. Norjassa ilmaisjakelulehdet eivät koskaan saaneet kunnollista jalansijaa, joten siellä ei koettu vastaavaa nousun ja laskun aaltoa kuin muilla markkinoilla. On myös mainittava, että kotitalouksiin jaettavien ilmaisjakelulehtien kohdalla tilanne oli erilainen”, Robert Söderling jatkaa.
Kriittisen, riippumattoman lehdistön perinteemme asettaa korkeat vaatimukset viestintäosastojen tuottamalle sisällölle. Robert Söderlingin mukaan tämä pitää eritoten paikkansa tällä hetkellä valeuutisdebatin kuohuessa:
”Jos haluaa saada sanomalleen vaikuttavuutta, on yksinkertaisesti ymmärrettävä journalismin toimintaperiaatetta. Meille mediaseurannan ja -analyysin parissa työskenteleville se merkitsee, että pystymme luottamaan median sisältöihin aivan eri tavalla kuin muualla maailmassa. Meidän ei ole tarpeen käyttää yhtä paljon aikaa sisällön totuudenmukaisuuden selvittämiseen, vaan voimme panostaa enemmän itse analyysiin.”
Digimurroksen eturivissä
Ei ole mikään salaisuus, että kuluttajien uudet tottumukset ja Facebookin ja Googlen kaltaiset uudet kilpailijat tuovat mukanaan haasteita media-alalle – myös Pohjoismaissa.
”Monet yritykset yrittävät selviytyä laskevasta liikevaihdosta ja digitaalisista haasteista. Useimmat mediatalot toimivat kuitenkin nykyään voitollisesti ja ovat onnistuneet karsimaan kulujaan – vaikkakin usein valitettavin seurauksin, mitä journalistiseen laatuun tulee”, Robert Söderling sanoo.
”Kaikki Pohjoismaat ovat itse asiassa digimurroksen eturivissä, vaikkakaan resepti ei ole lainkaan ilmeinen. Norja erottuu digitaalisten alustojen varhaisena käyttöönottajana, ja maan vahvat mediakonsernit, kuten Schibsted, ovat luoneet menestyksekkäästi kestäviä liiketoimintamalleja. Murroksessa onnistuminen ja Facebookin ja Googlen kaltaisia jättejä vastaan kilpailu vaatii pääomaa.”
Uutisten personointi on tulevaisuutta
Ennustaessaan mediamaiseman kehitystä tulevina vuosina Robert Söderling näkee kolme selkeästi erottuvaa trendiä:
”Ensinnäkin meillä on aivan varmasti edessä Facebookin alulle panema paradigman muutos, jossa siirrytään joukkoviestinnästä yksilölliseen, personoituun viestintään. Siirytään digitaalisiin ratkaisuihin, joissa kuluttajat voivat keskittyä vain itseään kiinnostaviin sisältöihin. Tässä kontekstissa mediatalot ponnistelevat löytääkseen elinkelpoisia liiketoimintamalleja. Yhteiskunnalliselta kannalta niin kutsuttujen informaatiokuplien täydellinen valta-asema on tietenkin surullinen ja vaarallinen kehityssuunta.”
Toinen trendi, jonka yleistymiseen Robert Söderling uskoo, on databuumi.
Viimeiseksi Söderling uskoo, että kohtaamiemme viestien lähettäjän määrittäminen vaikeutuu yhä enemmän.
”Lähdekritiikistä tulee aina vain monimutkaisempaa”, hän toteaa. ”Retrieverillä ja muilla vastaavilla media-analyytikoilla on tässä yhteydessä uskomattoman tärkeä rooli. Meidän vastuullamme on tarjota asiakkaillemme syvällistä mediaymmärrystä.”
Robert Söderling
Työ: Retriever-konsernin toimitusjohtaja.
Tausta: Robert alkoi työskentelemään Retriverin silloisessa omistajayrityksessä vuonna 2000. Silloin Retriever oli ruotsalainen yritys jolla oli kuusi työntekijää ja n. 100.000 euron liikevaihto. Retriever oli yksi ensimmäisistä mediaseurantayrityksistä joka alkoi seuraamaan verkkomediaa. Vuonna 2002 Robert oli mukana Retrieverin ja Norjalaisen Nordiske Nyheterin fuusiossa ja myöhemmin Retrieverin myynnissä Norjalaiselle mediakonserni Schibstedille. Vuonna 2003, juuri ennen kuin Retriever myytiin Schibstedille Robert palkattiin Retrieveriin ja kaksi vuotta myöhemmin 34-vuotiaana hänestä tuli yrityksen toimitusjohtaja. Vuodesta 2005 lähtien Retriever on laajentunut myös Tanskaan ja Suomeen ja kasvanut 28 työntekijästä ja 4 miljoonan euron liikevaihdosta 170 työntekijän ja 32,5 miljoonan euron yritykseksi.
Mielessä juuri nyt: ”Toukokuussa syntyneet kaksosvauvat. Kotona keskustellaan tällä hetkellä lähinnä lastenvaunuista ja tila-autoista…”
Pohjoismaiden mediamaisema – avainlukuja
- Sanomalehtien määrä Pohjoismaissa: Norja: 230, Suomi: 200, Ruotsi: 170, Tanska: 30.
- Maat, joissa on suurin sanomalehtien levikki asukasta kohden: 1) Japani 2) Norja 3) Suomi 4) Ruotsi
