Poliitikkojen puheenvuorot hallitsevat ilmastouutisointia, ja tieteen ja tutkimuksen edustajat ovat heikosti esillä. Ilmastoalkuiset sanat esiintyvät toimituksellisen median artikkeleissa yli kaksi kertaa useammin sanojen politiikka tai poliittinen yhteydessä kuin sanojen tutkimus, tutkija, tiede tai tieteellinen yhteydessä. Sama suuntaus näkyy myös ilmastouutisissa eniten mainintoja saaneissa henkilöissä.
”Kun tarkastellaan vuonna 2020 eniten ilmastouutisissa mainintoja saaneita henkilöitä, löytyy top 20 -listalta 19 poliitikon ohelta vain yksi nimi: ruotsalainen nuori ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Poliitikkojen näkyminen yhteiskunnallisissa aiheissa on toki tyypillistä, mutta on melko yllättävää, että listalle ei yllä ainuttakaan tutkijaa, virkamiestä tai järjestöjen tai yritysten ilmastoasiantuntijaa”, media-analyytikko Tuukka Hanhiniemi Retrieveriltä huomauttaa.
Vuonna 2020 näkyvillä ovat olleet etenkin kotimaiset ministerit, puoluejohtajat, tasavallan presidentti sekä muita valtakunnan kärkipoliitikkoja. Kotimaisista poliitikoista eniten mainintoja ovat keränneet Sanna Marin (3 524 mainintaa vuonna 2020), Maria Ohisalo (1 369 mainintaa) ja Krista Mikkonen (1 102 mainintaa). Myös amerikkalaisia poliitikoita näkyy top 10:ssä peräti kolme: Donald Trump, Joe Biden ja Barack Obama.
Ilmastouutiset hautautuivat hetkeksi koronan alle
Ilmastokeskustelu on kasvanut voimakkaasti kotimaisessa toimituksellisessa mediassa viimeisten vuosien aikana. Ilmastoteemat ovat keränneet vuoden 2017 jälkeen jo 183 000 mainintaa. Isosti uutisagendalle ilmastonmuutos nousi lokakuussa 2018 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n ilmaston lämpenemisestä kertovan erikoisraportin myötä.
”IPCC:n lokakuussa 2018 julkaisema ilmastoraportti toimi käännekohtana, jolloin ilmastokeskustelu nousi mediassa uudelle tasolle. Lokakuun 2017 ja lokakuun 2018 välillä uutisoinnin määrä yli kolminkertaistui noin kahdesta tuhannesta kuukausittaisesta maininnasta yli 6000:een. Sen jälkeisiä uutishuippuja olivat muun muassa kevään 2019 eduskuntavaaleja edeltänyt aktiivinen ilmastokeskustelu sekä Greta Thunbergin esiintyminen YK:n ilmastokokouksessa ja sen jälkeiset lasten ja nuorten ilmastolakot syyskuussa 2019”, Hanhiniemi sanoo.
Ilmastoteemojen uutisvolyymi säilyi pääosin korkealla tasolla aina maaliskuuhun 2020, jolloin koronauutisointi ampaisi median agendalle ja söi tilaa muilta uutisilmiöiltä, myös ilmastonmuutokselta.
”Ilmastoa käsittelevät mediamaininnat painuivat kevään ja kesän ajaksi määrältään vain noin puoleen alkuvuoden tilanteesta. Median ja lukijoiden huomion keskittyessä koronavirukseen uutismäärät myös muissa jo pidempään agendalla olleissa uutisteemoissa putosivat”, Hanhiniemi kertoo.
Esimerkiksi Brexit mainittiin huhtikuussa 2019 noin 3600 artikkelissa, kun vuoden päästä huhtikuussa 2020 vastaava luku oli noin 900. Samoin maahanmuuttokeskustelun aktiivisuus laski voimakkaasti koronakeväänä, ja huhtikuussa 2020 maahanmuutto keräsi mediamainintoja määrällisesti alle viidenneksen huhtikuuhun 2019 verrattuna.
”Koronapandemia on hallitsevuudeltaan uutisaiheena hyvin poikkeuksellinen. Viikolla, jolla hallitus tiedotti valmiuslakien käyttöönotosta maaliskuussa, korona mainittiin peräti 56 prosentissa kaikista artikkeleista, ja uutisvolyymi säilyy korkeana vielä nytkin. Vertaillessa koronavirus- ja ilmastouutisointia huomionarvoista onkin koronamainintojen moninkertainen määrä. Enimmillään huhtikuussa koronalle kertyi lähes 100 000 mainintaa kuukaudessa, kun ilmastoteemoilla tämän määrän saavuttaminen vei lähes neljä vuotta”, Hanhiniemi painottaa.
Maakuntamedioilla vahva rooli keskustelun ylläpitäjinä
Osana analyysiä Retriever tutki myös toimituksellisten medioiden määrällistä roolia keskustelussa. Aktiivisimmin ilmastosta uutisoineiden medioiden listaa hallitsevat maakuntamediat, joilla on vahva rooli keskustelun ylläpitäjinä.
Selkeästi eniten ilmastoteemoja mainitsevia juttuja on kuitenkin tuottanut Helsingin Sanomat. Neljän viime vuoden aikana HS on käsitellyt ilmastoteemoja noin 9500 artikkelissa.
”Aktiivisuuden taustalla on selkeä valinta panostaa ilmastouutisointiin, olihan Helsingin Sanomilla vuonna 2019 myös teemalle oma kirjeenvaihtaja, ilmastokirjeenvaihtaja. Ilmastokirjeenvaihtajan tehtävän perustamiseen vaikuttivat myös lukijoiden toiveet teemoista, joista he halusivat lukea”, Hanhiniemi taustoittaa.
Toiselta sijalta uutismäärältään löytyy Maaseudun Tulevaisuus. Sijoittumista toiseksi voidaan pitää erityisen merkittävänä, kun huomioidaan että lehti ilmestyy painettuna vain kolmesti viikossa.
”Sijoitusta toki selittää myös maa- ja metsätalouden ja ilmastonmuutoksen välinen suhde, josta Maaseudun Tulevaisuus aktiivisesti uutisoi.”
Kolmanneksi aktiivisin uutisoija on ollut Turun Sanomat, neljännelle sijalle yltää Yle.fi ja viidennelle Kaleva.
”Ylen osalta on hyvä huomioida, että neljännen sijan toivat pelkät verkkouutiset, kun sanomalehdillä mukana on niin painettu lehti kuin verkkouutiset. Radio- ja TV-lähetykset on tilastoitu omina medialähteinään. Toisaalta kun katsotaan eniten sosiaaliseen mediaan jaettuja verkkoartikkeleita, ovat Ylen verkkouutiset levinneet kaikista laajimmalle, mikä lisää Ylen uutisoinnin merkitystä”, Hanhiniemi korostaa.
Tutustu analyysiin:
Ilmastokeskustelu mediassa 2017–2020
