Henje Huotari on osa Retrieverin kuusihenkistä media-analyysitiimiä, joka auttaa asiakkaitamme mittaamaan heidän viestintänsä laatua ja vaikuttavuutta. Henje vastaa oman asiakassalkkunsa säännöllisistä julkisuusanalyyseistä ja tekee myös tiettyä tarkoitusta varten räätälöitäviä adhoc-analyysejä eri teemoista.
Mitä tyypilliseen päivääsi kuuluu?
Työni painottuu tiettyihin rutiineihin ja työpäiväni sisältö riippuu paljon siitä missä vaiheessa kuukautta tai vuotta mennään. Säännöllisesti toimitettavat julkisuusanalyysit, joita toimitetaan säännöllisin aikajaksoin kuten kuukausittain, rytmittävät työtäni. Kuukauden loppupuolella valmistaudun päättyvään tarkastelujaksoon ja käyn ahkerasti läpi asiakkaan mediajulkisuuden aineistoa, kun taas kuun alkupuolella pyörittelen tarkastelujakson dataa excelissä ja koostan niistä valmiita analyysejä. Nyt takana on kiireinen tammikuu, kun olen toimittanut niin kuukausi-, kvartaali- ja vuosianalyysejä. Näiden lisäksi tuen parhaani mukaan muita Retrieverin asiantuntijoita ja luonnollisesti pidän yhteyttä omiin asiakkaisiini.
Miten päädyit töihin Retrieverille?
Opintojeni loppupuolella suoritin harjoittelujakson viestinnän ja myynnin analytiikan parissa, jolloin työhöni kuului myös sisäinen mediaseuranta ja sen kehittäminen. Näin loppukeväästä 2019 Retrieverin ilmoituksen avoimesta media-analyytikon paikasta ja innostuin. Työ, jossa voisin keskittyä mediajulkisuuden analysointiin ja toimia mediaseurannan tukena, vaikutti minulle tehdyltä. Taisin hakiessa jo päättää, että minä muuten menen tuonne töihin ja tässä sitä nyt ollaan. Opiskelin teknisen viestinnän maisteriohjelmassa, eikä opintotaustani suoranaisesti vienyt kohti tiettyä ammattia. Minulla oli kuitenkin vahva visio, että tulevaisuuteni olisi viestinnän, teknologian ja analytiikan parissa, koska jopa humanisti voi nauttia excelin pyörittämisestä.
Mikä on parasta työssäsi?
Vaikka pidän rutiineista ja pysyvistä deadlineista, nautin siitä, että työni voi kuitenkin pitää mitä tahansa sisällään. Näen läheltä, miten Suomen mediakenttä muuttuu ja kehittyy. Pidän erityisesti siitä, että asiakasportfolioni koostuu monipuolisesti eri aloilla toimivista tahoista. Opin hyvin paljon eri organisaatioiden liiketoiminnasta ja aloista, joissa voi käydä mitä tahansa. Tarkkailen aloja ja niiden sisällä tapahtuvia muutoksia ”sillä silmällä”, sillä jos julkisuudessa tapahtuu jotain ja asiakkaani tarvitsee ulkopuolisen apua tilanteen purkamisessa tai analysoinnissa, pyrin parhaani mukaan auttamaan.
Mikä on haastavinta työssäsi?
Rikkaus saada toimia eri aloilla toimivien organisaatioiden kanssa tuntuu välillä myös haastavalta, kun yritän oppia uuden alan sanastoa tai ymmärtää toimialalle tyypillisiä toimintatapoja. Onneksi asiakkaani ovat kaikki olleet hyvin auttavaisia, kun kysyn heiltä toimintaan liittyviä kysymyksiä. Siten kokonaiskuvani rakentuu mahdollisimman vankaksi. Myös ne hetket, kun excel temppuilee ja analyysin deadline lähestyy, aiheuttavat harmaita hiuksia.
Mitä olet saanut aikaan viime aikoina?
Luonnollisesti olen viime aikoina keskustellut paljon asiakkaitteni kanssa viime vuodesta ja tiivistänyt sitä pakettiin, samalla kun olemme siirtäneet katseen vuoteen 2021. Nautin suuresti siitä, kun käyn yhdessä asiakkaiden kanssa analyysejä läpi ja saamme sidottua raportin mittarit osaksi heidän toimintaansa ja kuulen heiltä palautetta siitä, miten he hyödyntävät tekemääni analyysiä työssään. On aina kiva kuulla, että tekemääni työtä arvostetaan ja nautin myös toimenkuvani eräänlaisesta asiakaspalveluaspektista.
Mikä on keskeisin oivalluksesi viestinnän mittaamisessa?
Viestinnän mittaamisessa oleellisinta on, että mitataan juuri oman organisaation toiminnan kannalta tärkeitä ja relevantteja asioita. Näin voidaan esimerkiksi luoda realistisia tavoitteita tai tavoitetasoja. Viestintä tulee ymmärtää osaksi johdon strategiaa, muuten sen potentiaali jää hyödyntämättä. Mittaamisen tulisi sisältää sekä laadullista että määrällistä analyysiä, sillä nämä kaksi tukevat toisiaan. Laadullisella analyysillä voidaan esimerkiksi arvioida, onko tavoitteet todella saavutettu, kun määrällisellä analyysillä nähdään etenemisen suunta. Pitää myös miettiä tarkkaan oikeat mittarit. Esimerkiksi jos mitataan vain julkisuuden määrää, mutta tarkastelujakson aiheena on ollut vaikkapa yt-neuvottelut tai laajat irtisanomiset, onko suuri mainintojen määrä se lopputulos, jota halutaan tavoitella?
Miten koronapandemia tulisi huomioida vuoden 2020 julkisuutta mitattaessa?
Koronalla on ollut hyvin suuri vaikutus moneen toimialaan, yrityksen toimintaan ja koko mediakenttään. Se on joko voinut vähentää yrityksestä käytyä mediakeskustelua tai päinvastoin kasvattaa tiettyjen teemojen osalta. Tämä on hyvä muistaa, mikäli määrällisiä tavoitteita vertailee edellisvuosiin. Esimerkiksi onko julkisuutta kasvattanut koronavuoden mahdolliset lomautukset vai se, että on onnistuttu sopeutumaan tilanteeseen ja esimerkiksi parannettu toimintaa jollain osa-alueella? En myöskään sokeasti tuijottaisi vain julkisuuden sävyjakaumaa, vaan katsoisin kokonaisuutta: onko aiheissa sellaisia teemoja, jotka olisivat voineet aiheuttaa isonkin kohun tai jotka yritys on esimerkiksi edustajien kommenteilla onnistunut tasapainottamaan sävyltään neutraaliksi?
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Yritän näinä poikkeusaikoina ottaa täyden ilon irti Helsingistä ja keksiä täällä hauskaa ”turistina kotikaupungissa” -puuhaa, sillä Stadissa on aivan mahtavia paikkoja. Normaalioloissa harrastan kuntonyrkkeilyä ja joogaa sekä epäsäännöllisen säännöllistä lenkkeilyä pitkin Kaivarin rantaa kuunnellen äänikirjaa. Nyt odotan innolla pian alkavaa ratsastuskurssia, jonka sain ystäviltäni valmistujaislahjaksi! Kaipaan kovasti keikoille Tavastialle, Kallion Rivieraan leffaan, pitkille illallisille ystävien kanssa ja tanssimista yön pikkutunneille (nämä kaksi viimeistä usein yhdistyvät).
Mittaa viestintääsi media-analyysillä
