Näin tekoäly helpottaa suurien media-aineistojen analysointia – esimerkkinä presidentti Stubbin medianäkyvyys

Ennen analyytikoiden täytyi käydä tuhansia artikkeleita läpi manuaalisesti ja luokitella ne aiheittain, mutta nykyään tekoäly pystyy seulomaan valtavia tietomääriä hetkessä, löytämään keskeiset teemat ja analysoimaan artikkeleiden sävyn. Tämä tekee mahdolliseksi analyysin, jossa ei tarvitse ennakkoon rajata aihealueita, vaan tekoäly auttaa poimimaan aineistosta merkittävimmät näkökulmat.

Tämän kehityksen havainnollistamiseksi toteutimme analyysin presidentti Alexander Stubbin näkyvyydestä hänen ensimmäisen puolivuotiskautensa aikana. Analyysi tarjoaa arvokkaita oivalluksia Stubbin julkisuuskuvasta ja hänen roolistaan ulkopolitiikan keskusteluissa.

Aineistolähtöinen lähestymistapa ilman rajoituksia

Ulkopoliittinen keskustelu käy kiivaana viimeaikaisten, maailmannäyttämöllä näkyvien aiheiden takia. Siksi analyysin rajaukseksi valittiin ulkopolitiikkaa käsittelevät uutiset. Jotta julkisuuteen saataisiin vertailunäkökulmaa, tutkittiin myös Stubbin edeltäjän presidentti Sauli Niinistön julkisuutta tämän viimeiseltä puolivuotiskaudeltaan presidenttinä sekä pääministeri Petteri Orpon näkyvyyttä Stubbin kanssa samana ajanjaksona.

Analyysiin käytettiin aineistolähtöistä lähestymistapaa, jossa tekoäly tunnisti itsenäisesti ulkopolitiikkaan liittyvät artikkelit ilman ennakkoon määriteltyjä hakusanalistoja. Tekoäly kävi läpi yli 54 000 artikkelia, joissa Stubb, Niinistö tai Orpo mainitaan otsikkotasolla ja luokitteli niistä 8 090 käsittelemään ulkopolitiikkaa.

Näiden ulkopolitiikkaa käsittelevien artikkeleiden uutisteemoihin ja sävyyn pureuduttiin sitten tarkemmin. Tämä mahdollisti laajemman ja monipuolisemman näkemyksen Stubbin medianäkyvyydestä ilman, että analyytikon tarvitsi ennakoida jokaista mahdollista teemaa.

Perinteisesti mediaseurannassa on ollut tarpeen rajata analyysin aihekategoriat joko etukäteen tai käyttää niiden löytämiseen huomattavasti analyytikon aikaa. Tekoäly mahdollisti sen, että tärkeimmät uutisteemat, kuten Nato ja Ukraina voitiin nopeasti tunnistaa. Analyytikon ei siis tarvinnut määritellä uutisteemoja etukäteen vaan tekoäly nosti aineistosta esiin merkittävimmät aihepiirit.

Generatiivisen tekoälyn kielimallien jatkuvasta kehittymisestä huolimatta analyytikon rooli korostuu tuloksia todennettaessa. Tämä analyysi kuitenkin osoittaa mielestäni hyvin, kuinka tekoälyn avulla voi käsitellä isoja massoja suhteessa käytettyyn aikaan ja saada siten erinomainen kokonaiskuva analysoiduista kohteista yhdistettynä analyytikon näkemyksiin. Tekoäly on erittäin tehokas työkalu, jonka mahdollisuuksia tämä analyysi esittelee konkreettisesti, korostaen laadullisten mittareiden hyödyntämistä isommillakin aineistoilla.

Stubbin medianäkyvyys ulkopolitiikassa – mitä analyysi paljasti?

Analyysin perusteella Alexander Stubbilla oli erittäin runsaasti näkyvyyttä ulkopolitiikkaan liittyen kotimaisessa mediassa. Hänen julkisuutensa oli huomattavasti laajempaa kuin edeltäjällään Sauli Niinistöllä samassa ajassa, erityisesti Suomen Nato-jäsenyyden ja Ukrainan tukemisen osalta. Stubbin ensimmäisen puolivuotiskauden aikana hänen kannanottonsa ulkopoliittisiin kysymyksiin, kuten Ukrainan sotaan ja Suomen ja Venäjän väliseen rajaan, nousivat usein esiin otsikoissa. Tämä heijasteli hänen aktiivista rooliaan kansainvälisissä kysymyksissä, kun taas Niinistön viimeisten kuukausien huomio keskittyi enimmäkseen hänen virastaan luopumiseen ja Suomen Nato-prosessin viimeistelyyn.

Petteri Orpon näkyvyys ulkopolitiikassa oli odotetusti myös merkittävää, sillä pääministerin rooliin kuuluu EU-politiikan johtaminen. Yllättävää oli kuitenkin se, että Stubb sai enemmän julkisuutta EU- ja Eurooppa-asioissa kuin Orpo. Tämä johtui osittain Stubbin valtiovierailuista ja hänen roolistaan Suomen edustajana kansainvälisillä areenoilla, mikä korosti hänen asemaansa ulkopolitiikan keskiössä. Pääministerin tehtävissä Orpon julkisuutta hallitsee sen sijaan kotimaan politiikka.

Sävyanalyysi paljasti, että Stubbiin liittyvä uutisointi oli polarisoituneempaa kuin Niinistön. Stubbiin liittyvissä artikkeleissa korostui sekä positiivisia että negatiivisia sävyjä enemmän kuin Niinistön uutisoinnissa, joka oli pääosin neutraalia. Tämä voi osittain selittyä Stubbin aseman muutoksella ja hänen aktiivisella osallistumisellaan kiistanalaisiin ulkopoliittisiin kysymyksiin, kuten ydinaseiden kauttakulkuun ja Naton rooliin Itämeren alueella. Orpon ulkopolitiikkaan liittyvässä julkisuudessa oli mukana huomattavasti enemmän myös negatiivista julkisuutta.

Alexander Stubbin julkisuus ulkopoliittisissa aiheissa sisälsi Sauli Niinistöä ja Petteri Orpoa enemmän positiivista julkisuutta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tämä tekoälypohjainen analyysi antoi kattavan kuvan siitä, miten erilaiset ulkopoliittiset teemat, kuten Nato ja EU, näkyivät Stubbin ja muiden poliittisten johtajien julkisuudessa. Analyysi osoitti myös, kuinka sävyt vaihtelevat merkittävästi riippuen henkilöstä ja käsiteltävästä aiheesta.

Mitä tämä tarkoittaa viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisille?

Tekoäly tarjoaa merkittäviä hyötyjä viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisille, kun halutaan tutkia esimerkiksi paljon näkyvyyttä saavan organisaation, henkilön tai uutisaiheen julkisuutta tehokkaasti ja syvällisesti. Tekoäly tehostaa suurten datamassojen analysointia ja mahdollistaa kattavamman kuvan saamisen mediassa käsitellyistä teemoista ja niiden sävyistä, jopa laajoista aineistomääristä ja pitkiltä aikaväleiltä.

Analyytikon ja tekoälyn yhteistyö tekee analyysista vielä tarkemman ja helpommin käytäntöön vietävän. Tekoäly voi luokitella ja tunnistaa merkittävät teemat ja sävyt nopeasti, mutta analyytikon rooli on kriittinen, kun tarvitaan kontekstin ymmärrystä ja tulosten tulkintaa. Analyytikko ohjaa tekoälyä asettamalla oikeat kysymykset ja määrittämällä analyysin tavoitteet, ja hän varmistaa, että tekoälyn tuottamat tulokset ovat luotettavia ja merkityksellisiä juuri kyseisessä asiayhteydessä. Tekoälyn käyttö tehostaa suurten datamassojen luokittelua ja vapauttaa analyytikon aikaa aineiston tulkitsemiseen ja päätelmien tekemiseen.

Tekoälyavusteisen media-analyysin avulla viestinnän ja markkinoinnin ammattilaiset voivat reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja seurata, kuinka tietty teema tai organisaatio näkyy mediassa eri teemoissa ja millaisella sävyllä. Syvällinen tieto julkisuudesta ja analyytikon tuoma tulkinta näkyvyydestä antavat uusia näkökulmia sekä auttavat perustelemaan päätöksiä ja kehittämään omaa viestintästrategiaa.

Lataa media-analyysi presidentti Alexander Stubbin julkisuudesta

Haluatko nähdä, miltä tekoälyavusteinen media-analyysi voi näyttää?
Lataa esimerkkianalyysi Alexander Stubbin julkisuudesta antamalla sähköpostisi.