Retrieverin media-analyysi kattaa noin 100 000 politiikkaa ja urheilua koskevaa artikkelia, jotka on julkaistu kokonaistavoittavuudeltaan kymmenessä suurimmassa kotimaisessa mediassa vuonna 2020.
”Kansainvälistäkin huomiota kerännyt pääministeri Sanna Marinin naisvetoinen hallitus on nostanut kotimaassa politiikan uutisoinnin sukupuolijakauman tasoihin miesten kanssa. Naisten osuutta mediamaininnoissa ovat kirittäneet nimenomaan naisministerit”, kertoo Retrieverin media-analyysipäällikkö Eevi Alanissi.
Ministerit mukaan lukien naiskansanedustajat hallitsevat suurimpien kotimaisten medioiden politiikan uutisia 52 prosentin osuudella. Kuitenkin kun tarkastellaan ministerisalkkujen ulkopuolelle jäävien rivikansanedustajien kerryttämää medianäkyvyyttä, näyttää sukupuolijakauma hyvin erilaiselta naisten kerätessä maininnoista vain 29 prosenttia. Osuus on selkeästi alle kansanedustajien sukupuolijakauman, sillä 45 prosenttia kaikista kansanedustajista on naisia.
Analyysin kattaman kymmenen suurimman median välillä sukupuolijakaumasta ei löydy kaikkien kansanedustajien vertailussa suuria eroja, vaan naisten osuus maininnoista vaihtelee 50–56 prosentin välillä. Ministereiden näkyvyys kuitenkin korostuu iltapäivälehdissä ja Helsingin Sanomissa, kun taas rivikansanedustajanaiset mainitaan todennäköisemmin maakuntamedioissa.
Alle viidesosa urheilu-uutisten maininnoista naisille
Urheilujournalismi on perinteisesti ollut sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ongelmallinen. Tämä ilmeni päämedioiden urheilu-uutisoinnissa myös vuonna 2020, jossa naisten osuus urheilijoiden maininnoista jäi 18 prosenttiin.
”Vuosi 2020 oli urheilun ja urheilujournalismin kannalta erityisen poikkeuksellinen, sillä koronapandemia keskeytti lähes kaiken kilpaurheilun ja yhtäkkiä oltiin tilanteessa, missä uutisoitavia urheilutapahtumia tai -suorituksia ei ollut. Niin miehiä kuin naisiakin painottavat lajit jäivät pääosin tauolle, ja Tokion olympialaisetkin siirrettiin. Toimittajilla oli tilaisuus tarttua myös normaalisti vähemmälle huomiolle jääviin aiheisiin, ja ilmiöuutisten ja historiajuttujen määrä kasvoi. Nämä kaikki tekijät osaltaan vaikuttavat myös uutisoinnin sukupuolijakaumaan”, Alanissi taustoittaa.
Vuoden 2020 mediadata osoittaa, että naisurheilijoiden maininnat vastasivat suurimmissa medioissa parhaimmillaankin alle naisten keskimääräistä kolmannesta. Naisten osuus urheilu-uutisoinnista oli kymmenessä tavoittavimmassa mediassa korkeinta maakuntalehdissä ja Helsingin Sanomissa (20–26 %) ja alhaisinta MTV:llä ja iltapäivälehdissä (9–16 %).
“Urheilu-uutisoinnissa mainituimpien naisten joukkoon nousi suomalaisten lisäksi harva ulkomainen nimi. Miesten urheilussa myös kansainväliset nimet keräävät mainintoja, ja esimerkiksi MTV:llä kymmenen mainituinta urheilijaa vuonna 2020 olivat kaikki F1-kuljettajia. Kun tarkastellaan suomalaisten urheilijoiden keräämiä mainintoja, Valtteri Bottas oli mainituin miesurheilija yli 2400 maininnalla. Naisista eniten uutisoitiin hiihtäjä Krista Pärmäkoskesta, jonka maininnat jäivät kuitenkin vain kolmannekseen Bottaksen maininnoista eli noin 750 mainintaan”, kertoo Alanissi.
Alanissin mukaan miesurheilijoiden kohdalla löytyy selkeämpiä mediakohtaisia eroja eniten mainituista henkilöistä, kun kiinnostus paikallisiin urheilijoihin ajaa valtakunnallisen rinnalle. Useimmin mainittujen naisten näkyvyys on keskenään huomattavasti tasaisempaa, eikä havaittavissa ole miehiin verrattavia yksilökohtaisia eroja.
- Tutustu media-analyysiin: Sukupuolten tasa-arvo politiikan ja urheilun uutisoinnissa vuonna 2020
Tutustu Retrieverin media-analyysipalveluihin!
