Presidenttikisan mediamittari: Haavisto kärjessä, Halla-aho kirittää

Selvitimme presidenttiehdokkuutta tavoittelevien henkilöiden julkisuuden määrää ja uutisoinnin teemoja kotimaisen toimituksellisen median artikkeleista viimeisen vuoden ajalta eli aikaväliltä 6.8.2022–6.8.2023.

Pekka Haavisto selkeä ykkönen kokonaisjulkisuudessa

Viimeisen vuoden aikana eniten medianäkyvyyttä kerännyt presidenttiehdokas on Pekka Haavisto (16 930 mainintaa). Kakkospaikkaa pitää Jussi Halla-aho (7 184 mainintaa) ja kolmossijaa Mika Aaltola (5 273).

”Presidenttiehdokkuutta tavoittelevien kärkijoukossa olevat henkilöt ovat saaneet medianäkyvyyttä sisä- ja ulkopoliittisissa kysymyksissä jo pidemmän aikaa. Sanna Marinin hallituksen ulkoministerinä sekä aiemminkin presidenttiehdokkaana toiminut Pekka Haavisto on saanut merkittävästi muita kandidaatteja enemmän mainintoja, mutta näkyvyyden määrä on ollut viime aikoina laskussa”, Retrieverin media-analyytikko Pilvi Bisi toteaa.

Kun tarkastellaan vain presidentinvaalin tai presidenttiehdokkuuden mainitsevia uutisia viimeisen vuoden ajalta, nousee kolmen kärkeen Halla-ahon tilalle Olli Rehn. Presidenttivaaliuutisoinnin näkyvimmät henkilöt ovat siis samat kuin kevään kannatusgallupien suosikit.

”Huomionarvoista on, että Jussi Halla-aho on saanut runsaasti medianäkyvyyttä viime aikoina niin eduskunnan puhemiehen rooliin kuin presidenttiehdokkuuteen liittyen. On kiinnostavaa nähdä seuraavassa kannatusgallupissa, mihin suuntaan tämä näkyvyys Halla-ahon suosiota kääntää”, Bisi pohtii.

Medianäkyvyyden ja vaalituloksen välillä yhteys kevään eduskuntavaaleissa

Kun tarkastellaan viimeisimpiin eduskuntavaaleihin liittynyttä mediakeskustelua vaaleja edeltäneeltä puolivuotiskaudelta, puolueiden keräämät kannatusprosentit ja osuudet medianäkyvyydestä myötäilevät toisiaan. Joukosta poikkeaa kuitenkin keskusta, joka keräsi medianäkyvyyttä selkeästi kannatusosuutta enemmän.

”Media ruoti runsaasti muun muassa keskustan toimintaa hallituskriisin keskiössä. Vaikka kannatuslukemat heijastelevat vahvasti puolueiden saamaa näkyvyyttä, keskusta toimii esimerkkinä siitä, miten julkisuuden määrän lisäksi viestinnällisiin voittoihin vaikuttavat niin mediajulkisuuden sävy kuin strategisten viestien läpimeno”, Bisi korostaa.

Presidentin valta ja oikeudet puhuttavat

Kaikkien tähän mennessä ehdokkuudestaan ilmoittaneiden henkilöiden saamasta julkisuudesta 29 prosenttia on koskettanut presidentinvaaleja tai presidenttiehdokkuutta viimeisen vuoden aikana. Presidentinvaaliuutisissa on korostunut selkeästi eniten ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Toiseksi käsitellyin teema on presidentti-instituutio.

”Etenkin Suomen Nato-jäsenyyden myötä presidentin rooli on puhuttanut paljon mediassa, ja presidenttiehdokkailta on kysytty kantoja muun muassa presidentin valtaoikeuksiin ja tulevaisuuden rooliin liittyen”, Bisi kertoo.

Analyysin aineistona on artikkelit, joissa mainitaan henkilöt, jotka ovat 6.8. mennessä ilmoittaneet tavoittelevansa presidenttiehdokkuutta. Analyysi on toteutettu Retrieverin interaktiivisella analyysiratkaisulla. Aineisto kattaa kotimaisen toimituksellisen median artikkelit Retrieverin kattavan lähdekannan mukaan. Ajalta 6.8.2022–6.8.2023 koko aineiston määrä on 32 998 artikkelia. Samassa artikkelissa on voitu mainita useampi ehdokas. Ehdokkailla on yhteensä 41 170 kpl mainintaa ajanjaksolla. Jako uutisoinnin teemoihin perustuu AMEC-sertifioidun media-analyytikon tekemiin aihepiiriä käsitteleviin hakusanahakuihin. Sama uutinen voi kuulua useampaan teemaan tai jäädä tarkasteltujen teemojen ulkopuolelle. Retriever seuraa presidenttiehdokkaiden näkyvyyttä vuoden 2024 presidentinvaaleihin saakka.