Sekä Suomen presidentti että pääministeri ovat vierailleet Ruotsissa viimeisen kuukauden aikana, ja kiinnostus Suomen Nato-prosessiin on ollut suuri Ruotsissa. Ruotsin suurimman aamulehden (Dagens Nyheter) pääkirjoituksista vastaava toimitus vaikuttaa huomanneen Suomen ensimmäistä kertaa tämän kevään aikana. Lehti julkaisi 3. toukokuuta artikkelin ”Meidän ruotsalaisten pitää oppia enemmän Suomesta”. (Se, että itse ”löysin” Suomen tinder-swipeaamalla itään, saakoon jäädä näiden sulkumerkkien väliin).
Suomalainen poikaystäväni sanoo minulle usein, että Suomi välittää aina Ruotsista enemmän kuin Ruotsi välittää Suomesta, ja että maat ovat toivottomasti jämähtäneet isoveli-pikkuvelisuhteeseen. Pitääkö tämä paikkansa? Ja onko tämä suhde nyt vihdoinkin loppunut vuoden 2022 NATO-kevään aikana?
Hakusanalla ”Suomi” Retrieverin media-arkiston ruotsalaisista lähteistä löytyy toukokuun ajalta 16 700 artikkelia, jotka mainitsevat Suomen. Vertailukohtana ”Ukraina” on mainittu 30 000 ja ”USA” 23 000 kertaa. Jos lukua sen sijaan vertaillaan historialliseen dataan, on kiinnostus erittäin suurta.
Jos tarkastelemme, kuinka moni artikkeli mainitsee Suomen, verrattuna siihen kuinka monta artikkelia on julkaistu kokonaisuudessaan Retrieverin järjestelmässä, voimme laskea kuinka suuri osa ruotsalaisista artikkeleista mainitsee Suomen. Toisin sanoen eräänlainen suomalainen ”share of voice” Ruotsin mediassa.
Tarkastellessamme historiallista dataa, huomaamme selvästi, miten Suomen osuus mediassa on vahvasti noussut kevään aikana. Tähän mennessä toukokuussa on suomalaisten artikkelien osuus noin viidessä prosentissa, historiallisen luvun ollessa keskimäärin noin kaksi prosenttia. Koronapandemian aikana julkaistiin monta Suomen mainitsevaa artikkelia, mutta koska artikkelien kokonaismäärä myöskin kasvoi, ei tämä vaikuttanut Suomi-artikkelien osuuteen.
Tämän todettuamme - miltä näyttää tilanne Suomessa? Pitääkö paikkansa, että Suomi aina välittää enemmän Ruotsista?
Tulokset Retrieverin media-arkistosta indikoivat, että teesi vieläkin pitää paikkansa. Suomalaisten kiinnostus Ruotsia kohtaan on aina, mitattuna Ruotsi-artikkelien osuutena, ollut suurempi kuin toisinpäin. Keskiarvo vuosina 2012-2021 on viisi prosenttia, toisin sanoen yhtä suuri kuin Ruotsin kasvanut kiinnostus tämän kevään aikana. Sekä Suomessa että Ruotsissa on kiinnostus naapurimaata kohtaan kasvanut kevään aikana kulminoituakseen tämän toukokuun aikana, jolloin kymmenesosa kaikista suomalaisista artikkeleista mainitsee sanan ”Ruotsi”.
Ruotsalaisten artikkelien osuus Suomesta on toisin sanoen nyt toukokuussa 2022 suunnilleen samalla tasolla kuin Suomen historiallinen keskiarvo. Kokonaisuudessaan on Suomen mediassa tähän mennessä toukokuussa julkaistu melkein 13 000 artikkelia, jotka mainitsevat Ruotsin (vertailukohde Ukraina on mainittu 20 500:ssa artikkelissa). Osasyynä vaikuttaa olevan myös se, että Ruotsin kiinnostus Suomeen on huomattu Suomessa, jolloin on kirjoitettu artikkeleita ruotsalaisesta kiinnostuksesta. Ja näin dynamiikka jatkuu.
Kysymys onkin, mitä nyt tapahtuu. Tuleeko Ruotsin kiinnostus Suomea kohtaan pysymään korkeampana myös sen jälkeen, kun NATO-prosessi on viety maaliin, vai tuleeko Suomi taas löytämään paikkansa mediavarjosta, jossa se mainitaan ainoastaan kahdessa artikkelissa sadasta? Suurin osa näistä artikkeleista koskee muuten urheilua. Juuri nyt Suomi ja Ruotsi taistelevat jääkiekon MM-kisoissa huippusijoista joten nähtäväksi jää, löytyykö ainakin tällä saralla lisää kiinnostavia uutisjuttuja lähipäivinä...
Menetelmä:
Tilaa uutiskirjeemme
